Keskiviikkokäsite: Konkurssihakemus

Konkurssia haetaan käräjäoikeudesta kirjallisella hakemuksella, joka on konkurssin ensimmäinen “virallinen” vaihe. Konkurssihakemuksen voi jättää velkoja tai velallinen itse. Konkurssihakemukseen tulee liittää asiakirja tai muu kirjallinen selvitys, johon hakija vetoaa. Konkurssihakemus sinänsä on vapaamuotoinen ja sen voi tehdä itse. Konkurssilain perusteella siitä tulee kuitenkin ilmetä tietyt asiat, kuten esimerkiksi hakijan vaatimus ja perustelut, yhteystiedot sekä tiedot velallisesta.  

Mikäli konkurssihakemuksen jättää velallinen itse, on siihen liitettävä velallisen suostumus omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin. Lisäksi velallisen on liitettävä hakemukseen selvitys omaisuudestaan ja sen arvosta sekä tietoja velkojista. Velallisen itsensä hakemassa konkurssissa päätös konkurssiin asettamisesta tehdään yleensä melko nopeasti pelkän hakemuksen perusteella.  

Velkojan jättämä konkurssihakemus tulee antaa tiedoksi velalliselle, jolla on tilaisuus antaa kirjallinen lausuma määräpäivään mennessä. Mikäli velallinen vastustaa velkojan jättämää konkurssihakemusta, voidaan asia käsitellä kansliassa vain, mikäli tuomioistuin pitää istuntokäsittelyä tarpeettomana eikä velallinen ole vaatinut sitä. Velkojan tekemän konkurssihakemuksen käsittelyä voidaan velallisen vaatimuksesta lykätä enintään yhdellä viikolla. (Huom. Konkurssilain väliaikainen muutos

Tuomioistuimen tulee tutkia, että konkurssiin asettamiselle on edellytykset. Konkurssi alkaa tuomioistuimen päätöksellä.  Konkurssihakemuksen tekijä voi myös jo hakemuksessa ehdottaa pesänhoitajaa, mutta tämä ei ole hakijalle pakollista. 

– Anu 3.2.2021

Lähteet:

Konkurssilaki

Konkurssiasiamiehen toimisto

Oikeus.fi

Suomi.fi